Sain Suomen Kulttuurirahastolta vuonna 2007 eminentia-apurahan, joka on tarkoitettu varttuneille tieteenharjoittajille ja taiteilijoille tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön ja siitä saadun kokemuksen pohdiskelevaan kirjoittamiseen.

Taiteellinen elämäntyö ei ala jostakin tietystä hetkestä eikä sitä voi irrottaa omasta elämästä. Jo varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat. Ne muodostavat pohjakerrostuman, jota kasvattavat tulevat elämänkokemukset.

Tekstissä olen painottanut käännekohtia, jotka ovat vieneet uuteen suuntaan taiteellisessa ajattelussa ja ilmaisutavassa.

Kirjoitukseni teksti etenee osittain aikajärjestyksessä, osittain aikajärjestys on sekoitettu - aivan kuin elämässä myös tekstissä monet asiat kulkevat limittäin ja lomittain.

Lähdemateriaalia on ollut runsaasti. Olen tallentanut suuren määrän valokuvia, kritiikkejä, kirjeitä ja omia tekstejä. Olen kirjoittanut käsin useita paksuja vihkoja, joissa on muistoja elämän varrelta. Myös vaimoni Sinikan matkapäiväkirjat on otettu esiin. Ongelma on ollut pikemminkin valinnan vaikeus laajasta materiaalista.

Sisareni Seija Rusko on työstänyt materiaalin. Itse olen tarkistanut tekstin vaihe vaiheelta. Kiitän kaikkia, jotka ovat auttaneet minua muistamaan. Kiitos kaikille, jotka ovat antaneet minulle, mitä muistella.

Kiitos Suomen Kulttuurirahastolle Walfrid ja Helmi Nuuttilan rahastosta myönnettystä eminentia-apurahasta ja Valtion kuvataidetoimikunnalle apurahasta kirjan painokustannuksiin.

Siurossa 15. marraskuuta 2009
Ossi Somma