Päivä on tehnyt kierroksensa
Väinö Linna muistelee
Väinö Linna ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän tilitti muistojaan ääninauhalle kymmeniä tunteja. Nauhat ovat tähän saakka levänneet rauhassa puolen vuosisadan ajan.
Nyt arkiston salvat avautuvat, ja kirjailijan ääni kuuluu taas lukijoille...
Lue lisää
Väinö Linna ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän tilitti muistojaan ääninauhalle kymmeniä tunteja. Nauhat ovat tähän saakka levänneet rauhassa puolen vuosisadan ajan.
Nyt arkiston salvat avautuvat, ja kirjailijan ääni kuuluu taas lukijoille...
Lue lisää
Väinö Linna ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan, vaikka niitä häneltä toivottiin. Sen sijaan hän tilitti muistojaan ääninauhalle kymmeniä tunteja. Nauhat ovat tähän saakka levänneet rauhassa puolen vuosisadan ajan.
Nyt arkiston salvat avautuvat, ja kirjailijan ääni kuuluu taas lukijoilleen! Voidaan puhua kirjallisesta sensaatiosta. Linna kertoo ensimmäisen kerran lapsuudestaan ja nuoruudestaan Urjalassa, isän kuolemasta, perheen puutteesta ja raskaasta työstä, muutostaan Tampereelle, talvisodasta, sotaväen ja jatkosodan kokemuksistaan, ihmepelastumisistaan - lopulta polttavasta halustaan tulla kirjailijaksi ja uransa vaikeasta alkutaipaleesta.
Muistelmat ovat aitoa ja kaihtelematonta tilitystä, koska niitä ei ole tarkoitettu julkisuuteen. Ne sisältävät huvittavia ja tuskallisia sattumuksia, kirveleviä takaiskuja ja viimein nousun Tuntemattoman sotilaan huimaan menestykseen Romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla täydentää monumentaalisen elämäntyön. Ponnistukset käyvät yli voimien, seuraa uupumus ja sairaus, joka pysäyttää luomistyön.
Linna kertoo kouriin tuntuvasti romaaniensa synnystä, läheisistään, rintamatovereista ja kirjailijakavereista, teosten esikuvista ja teemojen valinnoista. Paljon uutta ja ennen tuntematonta tulee esiin kiihkeän itseoppineen kirjailijan elämästä.
Kaiken pohjalla takoo pakko selvittää suhde perimmäisiin kysymyksiin, Jumalaan, auktoriteetteihin, vapauteen ja itsenäisyyteen, sotaan ja sosiaaliseen nousuun, pelkoon ja kuolemaan, mielen syviin ristiriitoihin ja maailmankatsomuksellisiin ratkaisuihin.
Muistot johdattavat yleisemminkin luovan työn ongelmiin ja antavat arvokkaita viitteitä niin lukijoille, alan ammattilaisille kuin kirjoittamaan aikoville. Linna oli äärimmäisen ankara itselleen; hänen kutsumustietoutensa ja tinkimätön taistelunsa olkoon kannustavana esikuvana jälkeen tuleville.
Väinö Linnan suuri tehtävä, sotien tilitys ja suomalaisen yhteiskunnan kuvaus, uusi historian tulkinta, toivat hänelle lopulta tieteen akateemikon arvon. Kirjailijan 100-vuotispäivänä joulukuussa 2020 päivä on todellakin tehnyt kierroksensa.
Nyt arkiston salvat avautuvat, ja kirjailijan ääni kuuluu taas lukijoilleen! Voidaan puhua kirjallisesta sensaatiosta. Linna kertoo ensimmäisen kerran lapsuudestaan ja nuoruudestaan Urjalassa, isän kuolemasta, perheen puutteesta ja raskaasta työstä, muutostaan Tampereelle, talvisodasta, sotaväen ja jatkosodan kokemuksistaan, ihmepelastumisistaan - lopulta polttavasta halustaan tulla kirjailijaksi ja uransa vaikeasta alkutaipaleesta.
Muistelmat ovat aitoa ja kaihtelematonta tilitystä, koska niitä ei ole tarkoitettu julkisuuteen. Ne sisältävät huvittavia ja tuskallisia sattumuksia, kirveleviä takaiskuja ja viimein nousun Tuntemattoman sotilaan huimaan menestykseen Romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla täydentää monumentaalisen elämäntyön. Ponnistukset käyvät yli voimien, seuraa uupumus ja sairaus, joka pysäyttää luomistyön.
Linna kertoo kouriin tuntuvasti romaaniensa synnystä, läheisistään, rintamatovereista ja kirjailijakavereista, teosten esikuvista ja teemojen valinnoista. Paljon uutta ja ennen tuntematonta tulee esiin kiihkeän itseoppineen kirjailijan elämästä.
Kaiken pohjalla takoo pakko selvittää suhde perimmäisiin kysymyksiin, Jumalaan, auktoriteetteihin, vapauteen ja itsenäisyyteen, sotaan ja sosiaaliseen nousuun, pelkoon ja kuolemaan, mielen syviin ristiriitoihin ja maailmankatsomuksellisiin ratkaisuihin.
Muistot johdattavat yleisemminkin luovan työn ongelmiin ja antavat arvokkaita viitteitä niin lukijoille, alan ammattilaisille kuin kirjoittamaan aikoville. Linna oli äärimmäisen ankara itselleen; hänen kutsumustietoutensa ja tinkimätön taistelunsa olkoon kannustavana esikuvana jälkeen tuleville.
Väinö Linnan suuri tehtävä, sotien tilitys ja suomalaisen yhteiskunnan kuvaus, uusi historian tulkinta, toivat hänelle lopulta tieteen akateemikon arvon. Kirjailijan 100-vuotispäivänä joulukuussa 2020 päivä on todellakin tehnyt kierroksensa.
