Kirja on erinomainen työkalu ymmärtää globaalia maailmaa ja sen tapahtumia

Kirjassa käsitellään terävästi sosiaalisen aaltoliikkeen lain ja elinkaariteorian avulla työttömyyden ongelmia ja etsitään ratkaisumalleja. Onko vapaa kilpailu hyvä talousjärjestelmä, vai viekö monopolikapitalismi voiton. Maapallon varallisuus on vain muutamissa käsissä. Mitä se vaikuttaa eriarvoisuuteen, ilmaston muutokseen ja lisääntyykö kriisien uhka. Heikkeneekö vapaan kilpailun voima keskiluokan kurjistuessa. Väestön ikärakenne ja määrä vaikuttavat kulutuskysyntään, sijoittamiseen, työllisyyteen, mutta myös eriarvoisuuden kasvuun.

Kirja antaa erinomaiset mahdollisuudet ymmärtää globaalisti tapahtuvia ilmiöitä. Se antaa perspektiiviä niin yrityksen kuin yhteiskunnankin toimintojen ymmärtämiseen. Sitä voi käyttää myös vahvana strategisen suunnittelun pohjana.

Millainen maailma lähitulevaisuudessa

Maailma on voinut nauttia teknologian antamista mahdollisuuksista, joilla voidaan tehdä uusia ja parempia tuotteita ja keksintöjä. Ne voidaan valmistaa yhä nopeammin ja taloudellisimmin mitä erilaisimmista raaka-aineista. Tämä kehitys on luonut varallisuutta jokaiseen maapallon kolkkaan. Maapallo on entistä rikkaampi ja aineellisesti hyvinvoiva. Sama kehitys on luonut maapallosta entistä turvattomamman ja vaarallisemman. Turvattomuus on hiipinyt maiden väliltä maiden ja yhteisöjen sisälle. Kehittynyttä teknologiaa käyttävät myös ammattirikolliset, terroristit ja yhden asian liikkeet.

Länsimaissa talouskasvu hiipuu ja hidastuu. Kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän yhteiskunnalta, mutta talouskasvun hidastuessa työllisyys heikkenee ja verotulojen kertyminen hidastuu. Tämä aiheuttaa paineita hyvinvointipalvelujen tuottamiselle. Tuloerojen kasvaessa ja omaisuuden keskittyessä harvoihin käsiin lisääntyvät paineet maiden sisällä oikeudenmukaisuudesta. Globalisaatio hakee maan sisäisiä ja ulkoisia selittäjiä. Syntyy paineita tarkastella kansainvälisiä sitoumuksia ja sopimuksia, kuten Euroopan Unionin sisällä tai Yhdysvallat vaatimalla NATOn maksumiehiksi sen jäseniä, kyseenalaistamalla Yhdistyneiden kansakuntien, Kansainvälisen valuuttarahaston, kansainvälisen kehitysavun toiminnan ja rahoittamisen.

Kartuttajayhteiskunnan loppu

Olemme siirtymässä kartuttajayhteiskunnasta seuraavaan vaiheeseen, jossa ns. soturiyhteiskunnalla on yhä suurempi merkitys. Nyt käydään siirtymävaihetta, missä varakkaat yrittävät turvata etunsa lobbaamalla itselleen veroetuja, kuten yritysverojen alentamista, edullista lainsäädäntöä varallisuuden ja toiminnan kannalta. Varakkaiden eteen tekevät töitä erilaiset tutkijayhteisöt, kuten Libera Suomessa, yliopistot, rahoitetut tutkimuslaitokset, projektit ja valtava lobbareiden määrä, jotka taivuttelevat esitystensä taakse kansanedustajia, juristeja ja mediaa.

Globalisaation hallinnassa tarvittaisiin yhteisiä pelisääntöjä, yhteisiä instituutioita ja lakeja, joilla pystyttäisiin kontrolloimaan, yhdenmukaistamaan kansainväliset pääomanliikkeet, teollisuus, tavaroiden kauppa ja kuljetukset sekä kansainvälinen rikollisuus kuriin. Kartuttajille on ominaista halu hajauttaa valtioiden päätöksenteko, jotta ne eivät pääse yhdessä kontrolloimaan ja verottamaan pääomia. Nyt Yhdysvallat ja Britannia ajavat eristäytymistä ja irrallista kilpailua. Yhdysvallat näyttää painottavan kahdenvälisen toiminnan, sopimisen ja kaupankäynnin tärkeyttä. Ne haluavat vahvemman oikeudella määritellä itselleen sopivammat ehdot. Yhdysvaltojen toiminta vetää ajankulkua taaksepäin. Vaurausyhteiskunnan vaiheesta haluttaan palata takaisin teollisuusvaiheeseen. Ympäristön tila on globaali ilmiö. Sitä voida sulkea maan rajojen sisälle. Yhdysvallat haluaa sanoutua irti ilmaston lämpenemisestä. Maan johdossa on ikääntyneitä liikemiehiä ja miljardöörejä, joiden ymmärtämys paneutuu oman varallisuuden kerryttämiseen.

Kansainväliset yhteistyöorganisaatiot menettävät merkitystään

Yhdysvallat on määrittelemässä uudelleen rooliaan kansainvälisten järjestöjen ja toiminnan ytimessä. Tämä johtaa kansainvälisten järjestelmien, instituutioiden, yhteyksien ja päätöksenteon mahdollisuudet kapenevat ja vaikeutuvat.
Kiina on noussut nopeasti viime vuosina ja vastaavasti Venäjä on mennyt alaspäin. Tulevaisuus on yhä turbulenttisempaa. Kaikki tapahtuu nopealla syklillä. Näyttää, että kriisien määrä on kasvussa. Kriisejä on taloudellisia, sotia, kahakoita, maanjäristyksiä, tulia, myrskyjä, saastumista, kuivuutta ja pakolaisuutta. Pakolaisuuden syyt ovat kriisien jälkiseuraukset, mutta myös demograafiset tekijät, jossa parantuneen terveyden huollon ansiosta lapsikuolleisuus on vähentynyt nopeasti ja ihmisten eliniän odote kasvanut. Maiden sisällä vallitseva tyytymättömyys purkautuu, jolloin kartuttajavaiheessa olevat maat kulkevat kohti soturivallan kautta ja soturivallan vaiheessa olevat maat vahvistuvat ja kulkevat kohti kartuttajavaihetta.

Globaalille toiminnalle asetettavien rajojen vetämisestä seuraa, miten ne maat, joille asetetaan ehtoja suhtautuvat amerikkalaisiin ja englantilaisiin ylikansallisiin yhtiöihin. Vaaditaanko niitä poistumaan maasta vai kansallistetaanko ne? Onko niillä niin keskeinen asema maassa, että niiden sallitaan jatkaa toimintaansa maassa edelleen.

Sisäänpäin kääntyvät länsimaat jättävät vapaaehtoisesti toimintatilaa Kiinalle, Venäjälle, Turkille ja islamilaiselle maailmalle. Ne levittävät mieluusti omia käsityksiään ja vaikutusvaltaansa muualle maailmaan. Pienille maille Yhdysvaltojen vetäytyminen voi aiheuttaa uhkaa ja antaa toimintatilaa aggressiivisille Venäjälle ja Turkille. Kiinalla on tehtävää pitää oma valtio koossa, jos sen taloudellinen kehitys hidastuu.

Tässäkin tilanteessa paras toimintatapa on kiinalaisten kautta vuosisatojen käyttämä tapa etabloitua uusille ja hyvin varhaisessa vaiheessa oleville markkinoille. He tekevät sitkeää uurastusta vuosien, vuosikymmenien ajan ja muodostavat vähitellen maan talouden infrastruktuurin ja hyvän verkoston, jolla he voivat hallita maan talouselämää. He eivät osallistu näkyvästi politiikkaan, vaan mukautuvat käytännöllisesti jokapäiväiseen toimintaan.

Suomi keinuu Euroopan mukana laineilla

Suuria toimijoita ovat Yhdysvaltojen lisäksi Kiina, Venäjä ja Turkki pyrkii mukaan muslimimaiden valtakirjalla. Intia on nousemassa vähitellen myös tuohon ryhmään. Yhdysvallat on jo kääntänyt selän Euroopalle. Sen on etsittävä uudet liittolaiset ja uuden tavan toimia. Yhdysvallat haluaa Euroopan vastaavan itse turvallisuudestaan ja se itse siirtää sotilaallisen toiminnan painopistettä Aasiaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä Kiina on jo nyt maailman suurin valtio kaupankäynnissä ja Intia on nousemassa hyvää vauhtia mukaan. Sen uskotaan olevan maailman suurin talousmahti 2050 – luvulla. Kun tähän lisätään Japani, Indonesia ja Kaakkois-Aasian maat, niin Aasian painoarvo on todella painava. Tämän vuoksi Kiinan ja Intian Valtamerien kauppareitit ja niiden turvallisuus on keskeinen tekijä.

Euroopan, ja sen mukana Suomen, osana on etsiä yhä tarkemmin uusia toimintamahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa, että turvallisuuspolitiikassa NATOn sijaan Euroopan oma puolustus alkaa olla keskeistä. Kauppapoliittisesti Suomen kannattaa etsiä yhteistyötä yhä enemmän Kiinan ja Intian suuntaan. Kiinalaiset ovat olleet aina käytännöllisiä kauppapolitiikassaan ja heillä ei ole ollut valtapoliittisia pyrkimyksiä