Mannerheim - 1867-1951
Suurteos ja upea lahjakirja!
Carl Gustaf Emil Mannerheim (18671951) on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Tämä kirja kertoo kuinka nuoresta häiriköstä tuli itsenäisyytemme vankin takuumies.
Gustaf sai eropassit sekä lyseosta että Haminan kadettikoulusta, mutta ...
Lue lisää
Suurteos ja upea lahjakirja!
Carl Gustaf Emil Mannerheim (18671951) on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Tämä kirja kertoo kuinka nuoresta häiriköstä tuli itsenäisyytemme vankin takuumies.
Gustaf sai eropassit sekä lyseosta että Haminan kadettikoulusta, mutta ...
Lue lisää
Suurteos ja upea lahjakirja!
Carl Gustaf Emil Mannerheim (18671951) on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Tämä kirja kertoo kuinka nuoresta häiriköstä tuli itsenäisyytemme vankin takuumies.
Gustaf sai eropassit sekä lyseosta että Haminan kadettikoulusta, mutta valmistui ratsuväenupseeriksi Pietarissa. Hänet hyväksyttiin tsaarin Chevalier-kaartiin. Mannerheim taisteli menestyksekkäästi Japanin sodassa ja teki pitkän vakoiluretken Kiinaan. Hänet komennettiin Puolaan ja ylennettiin tsaarin seurueen kenraaliksi. Hän pääsi näkemään läheltä tsaariperheen elämää.
Vuoden 1914 kesällä hän lähti maailmansotaan ratsuväkiprikaatin komentajana. Tsaari Nikolai II myönsi hänelle Venäjän arvostetuimman kunniamerkin Pyhän Yrjön ristin.
Helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen Mannerheim kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalaa väliaikaiselle hallitukselle. Hänet kuitenkin ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin ratsuväkiarmeijakunnan komentajaksi. Mannerheim valmisteli muiden kenraalien kanssa vastavallankumousta, mutta hanke epäonnistui.
Joulukuussa 1917 hän palasi sisällissodan partaalla olevaan Suomeen. Hallituksen joukkojen ylipäällikkönä hän riisui Pohjanmaalla olevat venäläiset aseista sekä rakensi lähes tyhjästä valkoisen armeijan.
Sodan jälkeen Mannerheim erosi armeijasta, koska hän ei hyväksynyt Saksan vaikutusvallan lisäämistä Suomessa. Vuoden 1918 lopulla hänet valittiin Suomen valtionhoitajaksi. Vuoden 1919 keväällä Mannerheim suunnitteli Winston
Churchillin sekä Venäjän valkoisten kenraalien kanssa hyökkäystä punaiseen Pietariin. Operaatiosta ei tullut mitään, koska Venäjän valkoinen hallitus ei suostunut tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä. Sotamarsalkka Mannerheim johti menestyksellä Suomen puolustusta talvisodassa. Jatkosotaan Suomi lähti Saksan rinnalla, koska muita vaihtoehtoja itsenäisyyden säilyttämiseksi ei ollut. Kun kävi ilmeiseksi, että Saksa häviää sodan, Suomi päätti ryhtyä rauhantunnusteluihin. Saksaan sitoutunut presidentti Risto Ryti korvattiin vuoden 1944 kesällä Mannerheimilla.
Suomi solmi rauhan ja ajoi saksalaiset joukot maasta. Mannerheim vetäytyi ulkomaille kirjoittamaan muistelmiaan. Hän kuoli Sveitsissä vuoden 1951 alussa. Laajat kansanjoukot saattoivat Suomen sotalipulla verhotun arkun marsalkan viimeiseen lepopaikkaan Hietaniemen hautausmaalle.
Kirjoittaja Robert Brantberg on voittanut vuoden sotakirjapalkinnon vuonna 2013 ja kirjoittanut kymmeniä teoksia Suomen historiasta.
Carl Gustaf Emil Mannerheim (18671951) on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Tämä kirja kertoo kuinka nuoresta häiriköstä tuli itsenäisyytemme vankin takuumies.
Gustaf sai eropassit sekä lyseosta että Haminan kadettikoulusta, mutta valmistui ratsuväenupseeriksi Pietarissa. Hänet hyväksyttiin tsaarin Chevalier-kaartiin. Mannerheim taisteli menestyksekkäästi Japanin sodassa ja teki pitkän vakoiluretken Kiinaan. Hänet komennettiin Puolaan ja ylennettiin tsaarin seurueen kenraaliksi. Hän pääsi näkemään läheltä tsaariperheen elämää.
Vuoden 1914 kesällä hän lähti maailmansotaan ratsuväkiprikaatin komentajana. Tsaari Nikolai II myönsi hänelle Venäjän arvostetuimman kunniamerkin Pyhän Yrjön ristin.
Helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen Mannerheim kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalaa väliaikaiselle hallitukselle. Hänet kuitenkin ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin ratsuväkiarmeijakunnan komentajaksi. Mannerheim valmisteli muiden kenraalien kanssa vastavallankumousta, mutta hanke epäonnistui.
Joulukuussa 1917 hän palasi sisällissodan partaalla olevaan Suomeen. Hallituksen joukkojen ylipäällikkönä hän riisui Pohjanmaalla olevat venäläiset aseista sekä rakensi lähes tyhjästä valkoisen armeijan.
Sodan jälkeen Mannerheim erosi armeijasta, koska hän ei hyväksynyt Saksan vaikutusvallan lisäämistä Suomessa. Vuoden 1918 lopulla hänet valittiin Suomen valtionhoitajaksi. Vuoden 1919 keväällä Mannerheim suunnitteli Winston
Churchillin sekä Venäjän valkoisten kenraalien kanssa hyökkäystä punaiseen Pietariin. Operaatiosta ei tullut mitään, koska Venäjän valkoinen hallitus ei suostunut tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä. Sotamarsalkka Mannerheim johti menestyksellä Suomen puolustusta talvisodassa. Jatkosotaan Suomi lähti Saksan rinnalla, koska muita vaihtoehtoja itsenäisyyden säilyttämiseksi ei ollut. Kun kävi ilmeiseksi, että Saksa häviää sodan, Suomi päätti ryhtyä rauhantunnusteluihin. Saksaan sitoutunut presidentti Risto Ryti korvattiin vuoden 1944 kesällä Mannerheimilla.
Suomi solmi rauhan ja ajoi saksalaiset joukot maasta. Mannerheim vetäytyi ulkomaille kirjoittamaan muistelmiaan. Hän kuoli Sveitsissä vuoden 1951 alussa. Laajat kansanjoukot saattoivat Suomen sotalipulla verhotun arkun marsalkan viimeiseen lepopaikkaan Hietaniemen hautausmaalle.
Kirjoittaja Robert Brantberg on voittanut vuoden sotakirjapalkinnon vuonna 2013 ja kirjoittanut kymmeniä teoksia Suomen historiasta.
