Talventaitto
Koko maailma on uhattuna, mutta sen ihmiset huokuvat lämpöä ja välittämistä.
Talventaitto kertoo kesänkaataja Alatista ja talventaittaja Kaihosta, joiden tehtävä on kannatella vuodenkiertoa. Keväänkutsusta talventaittoon saakka Kaihon ja Alatin elämä on jaettua aina asuintupaa, tulisijaa j...
Lue lisää
Koko maailma on uhattuna, mutta sen ihmiset huokuvat lämpöä ja välittämistä.
Talventaitto kertoo kesänkaataja Alatista ja talventaittaja Kaihosta, joiden tehtävä on kannatella vuodenkiertoa. Keväänkutsusta talventaittoon saakka Kaihon ja Alatin elämä on jaettua aina asuintupaa, tulisijaa j...
Lue lisää
Henkilökunnan suosikki
Talventaitto on kaunista ja soljuvaa tekstiä, jota on ilo lukea. Talventaitto on vuoden mittainen matka. Se on lempeä, jännittävä ja itsensä hyväksyvä. Se on anteeksiantamaton ja samanaikaisesti anteeksiantava. Se on muuttuva ja virheistään oppia ottava. Tai ainakin sitä yrittävä. Talventaitto on keskustelu ja ennen kaikkea hahmojensa Alatin ja Kaihon näköinen. Talventaitto myös herätti halun lukea Kellopelisydämen uudelleen ja siihen perään Talventaiton uudelleen. Tästä maailmasta en halua lähteä ihan heti pois.
Katja, Tampere Kauppakeskus Ratina - 15/01/2025
Talventaitto kertoo kesänkaataja Alatista ja talventaittaja Kaihosta, joiden tehtävä on kannatella vuodenkiertoa. Keväänkutsusta talventaittoon saakka Kaihon ja Alatin elämä on jaettua aina asuintupaa, tulisijaa ja aamiaishetkiä myöten, tahtoivatpa he sitä tai eivät. He eivät tunne toisiaan, mutta yhdestä asiasta Kaiho on silti varma: rakastumaan tai rakastamaan hän ei aio opetella.
Talventaitto on Kellopelisydämestä alkaneen Merenkehrä-sarjan toinen osa. Vehka Kurjenmiekka vie lukijan kauas menneisyyteen, aikaan ennen Karunkan kellopelimurhaajia ja Akatemian perustamista. Romaani valaisee, miksi maailma on perustuksiaan myöten säröillä.
Vehka Kurjenmiekka on vuonna 1990 syntynyt Helsingissä asuva kirjailija ja roolipelisuunnittelija.
”Kurjenmiekan romaani muistuttaa Emmi Itärannan Teemestarin kirjaa. Merenkehrän maailmassa on vielä paljon nähtävää.” - Helsingin Sanomat