Puisto taideteoksena on Aalto-yliopiston ensimmäinen puistotaidetta käsittelevä väitöskirja. Siinä tarkastellaan kolmea Helsingin kantakaupungin alueella sijaitsevaa julkista ulkotilaa puistosuunnittelun, laajennetun lavastuksen ja pragmatistisen taidefilosofian näkökulmista.

Arabianrannassa sijaitseva Tapio Wirkkalan puisto on taidesisältönsä vuoksi poikkeuksellinen puistokohde Suomessa, sillä se haastaa perinteisen käsityksen puistosta ja siellä olevasta taiteesta. Tapio Wirkkalan puiston vertailukohteina ovat Arabianrannassa sijaitseva Hiljentymisen piha sekä Kalliossa sijaitseva Karhupuisto. Karhupuistoa lukuun ottamatta, tapaustutkimuskohteiden suunnittelun taustalla ja lähtökohtana on ollut lavastustaiteen työtavoista kumpuava ajattelu. Dramaturgiset ja teatterilliset tulokulmat mahdollistavat ulkotilojen potentiaalien tunnistamisen niiden konventionaalisen suunnittelun ulkopuolelta. Teatteri- ja lavastustaiteesta nousevia käsitteitä sekä käytäntöjä voidaan hyödyntää myös julkisten ulkotilojen suunnittelussa, jolloin taide voidaan ymmärtää huomattavasti laajemmin kuin mihin perinteisessä puistosuunnittelussa on totuttu.