Evoluution sanotaan olevan tosiasia. Ihmisen oletettua kehitystä mikrobista mikrobiologiksi pidetään ”tieteen suurena riemuvoittona”. Kun näitä evoluutiouskonnon opinkappaleita ryhtyy tutkimaan ja tutustuu asioihin edes hieman pintaa syvemmältä, huomaa että evoluutioteoria luhistuu omaan mahdottomuuteensa. Vain ateistisen tiede-eliitin sitoutuminen sattuman luomiskykyyn pitää tätä materialistista ajatusrakennelmaa kasassa. Tämä tiedemaailman äänekäs enemmistö ei suvaitse evoluutioon kriittisesti suhtautuvia.

Kaikkialta kuuluu kuitenkin yhä enemmän vastalauseita. Kuinka ihmeessä esimerkiksi aivoton, päämäärätön ja satunnainen evoluutioprosessi voisi saada aikaan kaikkialla ilmenevää täsmennettyä geneettistä informaatiota? Tai missä ovat nykyhetkessä tehtävät toistettavissa olevat havainnot eliötyypin muuttumisesta toiseksi? Miksi havainnot osoittavat biologisen maailman rappeutuvan? Rappeutuminenhan on kehittymisen täydellinen vastakohta!

Tässä kirjassa kirurgi Mikko Tuuliranta analysoi Juha Valsteen kirjan Evoluutio - Miten lajit kehittyvät? (SKS 2018). Hän osoittaa, miten evoluutioa pidetään kaiken selityksenä täysin uskon varaisesti. On hämmästyttävää miten vähin perusteluin Valsteen kirja on kirjoitettu. Tälle kirkkaana vastakohtana on Mikko Tuulirannan vankka asioiden tuntemus ja syvällinen perehtyminen eri aihepiireihin. Paikoin humoristisestikin kirjoitettu mielenkiintoinen kirja pitää otteessaan alusta loppuun.