Taivas oli harmaa, tuuli ja pilvet tiputtivat vettä. Sade yltyi, heinikko huojui ja linnut lensivät suojaan. Kissa käveli surullisena kukkapellolla, katseli tutkivasti ympärilleen ja lauloi: Vettä sataa kaatamalla, kissa kulkee taivasalla. Minne menit ystävä, minulla on ikävä.

Kissa seisoi vesisateessa pellon reunassa ja naukui surullisena: -Nefrediitte, missä olet? Olen hakenut sinua joka paikasta. Minulla on sinua kamalan ikävä. Olen niin surullinen, että silmäni vuotavat vettä. Sinä olet tuonut ilon ja valon koko pihapiirin elämään. Minne olet kadonnut? Tietääkö kukaan missä Nefrediitte on?