Linnut ja ilmasto
Matka muuttuvaan luontoon
Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu toisaalla tulvien ja toisaalla työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Metsissämme harmaat lehtopöllöt... Lue lisää
Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu toisaalla tulvien ja toisaalla työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Metsissämme harmaat lehtopöllöt... Lue lisää
Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu toisaalla tulvien ja toisaalla työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Metsissämme harmaat lehtopöllöt vaihtuvat ruskeisiin. Varpuset kutistuvat. Tunturien linnut katoavat. Ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä tässä kaikessa.
Muutos ei vaikuta vain säähän. Se muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet. Monet näistä asioista ovat tapahtuneet vain muutamien vuosikymmenten kuluessa. Ja vauhti kiihtyy.
Millainen ympäristömme on tulevaisuudessa? Tarkkailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko luontoon.
Linnut ja ilmasto on kertomus muutoksesta ja kaikista meistä sen keskellä. Luonnosta, linnuista ja ihmisistä.
Kirja vie mukanaan muuttuvaan luontoon Ahvenanmaalta Kilpisjärvelle. Kirjailija Mari Pihlajaniemi ja valokuvaaja Heikki Eriksson matkustavat talvimyrskyssä saaristoon tekemään lintulaskentoja, rämpivät tutkijoiden mukana metsissä ja rannoilla, istuvat peltojaan äestävän viljelijän traktorissa ja vaeltavat rinkat selässään tuntureilla. Lukuisten taitettujen kilometrien, käytyjen keskustelujen ja läpi kahlattujen tutkimusten jälkeen on selvää, että mikään ei ole enää kuten ennen.
Mari Pihlajaniemi on biologi, vapaa toimittaja ja tietokirjailija.
Heikki Eriksson on valokuvaaja ja pitkän linjan lintuammattilainen.
Aleksi Lehikoinen on intendentti Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja johtaa The Helsinki Lab of Ornithology -tutkimusryhmää.
Mari Pihlajaniemi on biologi ja toimittaja. Hän kirjoittaa naalista, luontokadosta, ihmisen virheistä – ja toivosta. Hänen edellinen kirjansa Linnut ja ilmasto oli ehdolla vuoden tiedekirjaksi ja sai Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinnon. Elämänsä ensimmäisen naalin hän tapasi kauan sitten Huippuvuorilla. Se kaiveli takapihan roska-astiaa.
Muutos ei vaikuta vain säähän. Se muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet. Monet näistä asioista ovat tapahtuneet vain muutamien vuosikymmenten kuluessa. Ja vauhti kiihtyy.
Millainen ympäristömme on tulevaisuudessa? Tarkkailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko luontoon.
Linnut ja ilmasto on kertomus muutoksesta ja kaikista meistä sen keskellä. Luonnosta, linnuista ja ihmisistä.
Kirja vie mukanaan muuttuvaan luontoon Ahvenanmaalta Kilpisjärvelle. Kirjailija Mari Pihlajaniemi ja valokuvaaja Heikki Eriksson matkustavat talvimyrskyssä saaristoon tekemään lintulaskentoja, rämpivät tutkijoiden mukana metsissä ja rannoilla, istuvat peltojaan äestävän viljelijän traktorissa ja vaeltavat rinkat selässään tuntureilla. Lukuisten taitettujen kilometrien, käytyjen keskustelujen ja läpi kahlattujen tutkimusten jälkeen on selvää, että mikään ei ole enää kuten ennen.
Mari Pihlajaniemi on biologi, vapaa toimittaja ja tietokirjailija.
Heikki Eriksson on valokuvaaja ja pitkän linjan lintuammattilainen.
Aleksi Lehikoinen on intendentti Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja johtaa The Helsinki Lab of Ornithology -tutkimusryhmää.
Mari Pihlajaniemi on biologi ja toimittaja. Hän kirjoittaa naalista, luontokadosta, ihmisen virheistä – ja toivosta. Hänen edellinen kirjansa Linnut ja ilmasto oli ehdolla vuoden tiedekirjaksi ja sai Lauri Jäntin säätiön tunnustuspalkinnon. Elämänsä ensimmäisen naalin hän tapasi kauan sitten Huippuvuorilla. Se kaiveli takapihan roska-astiaa.
