Inklusiivisuus osana sidosryhmäkompetenssia
-integroiva ajattelutapa
Sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueilla tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuk... Lue lisää
Sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueilla tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuk... Lue lisää
Sidosryhmäosaaminen, mitä se on? Sidosryhmäosaaminen on osa sidosryhmäkompetenssia, jonka ytimessä on kyky yhdistää, omaksua ja hallita monilla yhteiskunnan osa-alueilla tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Sidosryhmäosaaja hallitsee sidosryhmäajatteluun liittyvän sidosryhmävuoropuhelun, jonka fokuksessa on kysymys: miksi, milloin ja kuinka osa ihmisistä löytää toisia paremmin mahdollisuuksia ja kuinka he taitojaan osaavat jostain syystä hyödyntää paremmin kuin monet muut omassa sidosryhmätoiminnassaan?
Laajasti ajatellen ihmisyhteisö nähdään sidosryhmäkokonaisuutta kuvaavana yhteiskuntana, joka olemassaolollaan palvelee omia ja sidosryhmiensä tarpeita myös yksilötasolla. Vielä tänään Inklusiivisuus -terminä ei ole kovin tuttu ja ehkä juuri siitä syystä ei kovin helposti määriteltävissä, osin vasta sisäänajovaiheessa. Perusajatukseltaan Inklusiivisuus kuvaa ajattelutapaa - kokonaisvaltaista ajattelua.
Suomenkielinen sanasto ei tunne suoraa vastinetta sanalle Inklusiivisuus. Keskusteluissa [suomen kieli] useasti Inklusiivisuus kohdennetaan osallistumismahdollisuuksiin, tasavertaisuuteen ja palveluiden saavutettavuuteen. Tällöin 'keskustelufokuksessa' ovat eri (sidos)ryhmien tasavertaisuuteen liittyvät näkökulmat. Vastaavalla englanninkielisellä termillä [inclusiveness] useasti indikoidaan eri (sidos)ryhmien osallistumiseen ja kehittämisprosesseihin.
Kokonaisuuksien näkemisen taidon [integraalinen ajattelu] keskiössä on taito nähdä asiakokonaisuudet oikeassa asiayhteydessä, jolloin 'ajattelija' pyrkii huomioimaan mahdollisimman monta eri asiaa, sekä niihin liittyviä muuttuvia tekijöitä, jotka edesauttavat ja edistävät myös sidosryhmäajatteluun keskeisesti liittyvää Inklusiivista toimintaa. Kokonaisuuksien näkemisen taidon 'fokukseen' nousevat muun muassa keskittymiseen ja aikaan liittyvät funktiot, jotka auttavat ymmärtämään sekä pohtimaan myös toisten näkemyksiä ja näkökulmia.
Integraatioajattelun [teorian] lähtökohtaisena ajatuksena on havaita, yhdistää ja arvostaa kaikkia ihmisyyden osapuolia luonnollisen tasapainoisesti.
Pirstaleisuutta kuvataan useasti käsitteellä fragmentaatio/fragmentoituminen [=pirstoutuminen], joka käsittää asioiden ja ilmiöiden hajanaisuutta. Sosiaalinen hajanaisuus on osa hajanaisuutta, jolloin ihmiset, tieto ja tietämys ovat erillään toisistaan, siis hajanaisia kokonaisuuksia -> näkökulmat, käsitykset ja ajatukset ovat sirpaloituneina palasina yhdessä kokonaisuudessa. - pirstaleisuus on kytkeytynyt osaksi kompleksisuutta [lat. complexus = yhteen kudottu].
Tutkimuskirjallisuudessa pirstaleisuutta käsitellään monin eri tavoin, joista yksi on kompleksisuus ja siihen liittyvät piirteet -> ilmiöt ja häiriöt työympäristössä. Englanninkielisen keskustelun 'fokuksessa' useasti nähdään vähemmistöryhmät, sama ilmiö on nähtävissä myös suomenkielisessä keskustelussa. Maailman kaikkeudessa kompleksisuus vaatii muutoskykyä. Bergbom ym. [2021] mukaan monimuotoiseen ja Inklusiiviseen työyhteisöön kuuluvat keskeisesti innovatiivisuus, luovuus, rakentava suhtautuminen poikkeaviin mielipiteisiin, ainutlaatuisuuden arvostaminen ja luottamus erimielisyyksiin.
Kuten todettua sosiaalinen hajanaisuus liitetään sidosryhmätilanteisiin, jossa ihmiset, tieto ja tietämys ovat toisistaan erillisiä hajanaisina kokonaisuuksina.
Pirstaleisuutta voidaan kuvata käsitteellä fragmentaatio [pirstaloituminen] -> asioiden ja ilmiöiden hajanaisuus, kompleksisuusajattelu.
Laajasti ajatellen ihmisyhteisö nähdään sidosryhmäkokonaisuutta kuvaavana yhteiskuntana, joka olemassaolollaan palvelee omia ja sidosryhmiensä tarpeita myös yksilötasolla. Vielä tänään Inklusiivisuus -terminä ei ole kovin tuttu ja ehkä juuri siitä syystä ei kovin helposti määriteltävissä, osin vasta sisäänajovaiheessa. Perusajatukseltaan Inklusiivisuus kuvaa ajattelutapaa - kokonaisvaltaista ajattelua.
Suomenkielinen sanasto ei tunne suoraa vastinetta sanalle Inklusiivisuus. Keskusteluissa [suomen kieli] useasti Inklusiivisuus kohdennetaan osallistumismahdollisuuksiin, tasavertaisuuteen ja palveluiden saavutettavuuteen. Tällöin 'keskustelufokuksessa' ovat eri (sidos)ryhmien tasavertaisuuteen liittyvät näkökulmat. Vastaavalla englanninkielisellä termillä [inclusiveness] useasti indikoidaan eri (sidos)ryhmien osallistumiseen ja kehittämisprosesseihin.
Kokonaisuuksien näkemisen taidon [integraalinen ajattelu] keskiössä on taito nähdä asiakokonaisuudet oikeassa asiayhteydessä, jolloin 'ajattelija' pyrkii huomioimaan mahdollisimman monta eri asiaa, sekä niihin liittyviä muuttuvia tekijöitä, jotka edesauttavat ja edistävät myös sidosryhmäajatteluun keskeisesti liittyvää Inklusiivista toimintaa. Kokonaisuuksien näkemisen taidon 'fokukseen' nousevat muun muassa keskittymiseen ja aikaan liittyvät funktiot, jotka auttavat ymmärtämään sekä pohtimaan myös toisten näkemyksiä ja näkökulmia.
Integraatioajattelun [teorian] lähtökohtaisena ajatuksena on havaita, yhdistää ja arvostaa kaikkia ihmisyyden osapuolia luonnollisen tasapainoisesti.
Pirstaleisuutta kuvataan useasti käsitteellä fragmentaatio/fragmentoituminen [=pirstoutuminen], joka käsittää asioiden ja ilmiöiden hajanaisuutta. Sosiaalinen hajanaisuus on osa hajanaisuutta, jolloin ihmiset, tieto ja tietämys ovat erillään toisistaan, siis hajanaisia kokonaisuuksia -> näkökulmat, käsitykset ja ajatukset ovat sirpaloituneina palasina yhdessä kokonaisuudessa. - pirstaleisuus on kytkeytynyt osaksi kompleksisuutta [lat. complexus = yhteen kudottu].
Tutkimuskirjallisuudessa pirstaleisuutta käsitellään monin eri tavoin, joista yksi on kompleksisuus ja siihen liittyvät piirteet -> ilmiöt ja häiriöt työympäristössä. Englanninkielisen keskustelun 'fokuksessa' useasti nähdään vähemmistöryhmät, sama ilmiö on nähtävissä myös suomenkielisessä keskustelussa. Maailman kaikkeudessa kompleksisuus vaatii muutoskykyä. Bergbom ym. [2021] mukaan monimuotoiseen ja Inklusiiviseen työyhteisöön kuuluvat keskeisesti innovatiivisuus, luovuus, rakentava suhtautuminen poikkeaviin mielipiteisiin, ainutlaatuisuuden arvostaminen ja luottamus erimielisyyksiin.
Kuten todettua sosiaalinen hajanaisuus liitetään sidosryhmätilanteisiin, jossa ihmiset, tieto ja tietämys ovat toisistaan erillisiä hajanaisina kokonaisuuksina.
Pirstaleisuutta voidaan kuvata käsitteellä fragmentaatio [pirstaloituminen] -> asioiden ja ilmiöiden hajanaisuus, kompleksisuusajattelu.
- Kustantaja / Valmistaja Business Office Biodel
- ISBN 9789526512716
- Tuotekoodi 9789526512716
- Alanimike -integroiva ajattelutapa
- Kirjoittajat Raimo Kovanen
- Kieli Suomi
- Thema-luokitus Koulutusstrategiat ja -politiikka: inklusiivisuus
- Vuosi 2024
- Tuoteryhmä Terveys, kasvatus
- Tuotepääryhmä Tietokirjat
- Tuotelinja Kirjat
- Sivumäärä 153
- Avainsanat yritykset; monimuotoisuus; organisaatiot; työyhteisöt; inkluusio; sidosryhmät; inklusiivisuus; sidosryhmäosaaminen; pirstaleisuus
- Kirjastoluokka 38
- Pituus (mm) 210
- Leveys (mm) 147
- Korkeus (mm) 11
- Paino (g) 248
- Tuotemuoto Pehmeäkantinen
Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin
Lue lisää tuotearvosteluista
Tuotearvostelut Suomalainen.comissa
Tutustu tuotearvostelujen käytäntöihin ja ehtoihin ennen kuin jätät arvostelun.
Suomalainen.com -verkkokaupassa on mahdollista jättää tuotearvosteluja siellä myynnissä olevista tuotteista. Tuotearvosteluja voivat jättää sekä tuotetta Suomalaisesta Kirjakaupasta ostaneet asiakkaat että muut sivuston käyttäjät. Arvostelijan nimimerkin jälkeinen teksti kertoo, onko kyseessä vahvistettu ostaja vai muu asiakas/sivuston käyttäjä.
-
Vahvistettu ostaja - Kyseinen arvostelu on jätetty käyttämällä tuotteen ostajalle lähetettyä sähköpostilinkkiä. Kyseessä on siis vahvistettu ostaja eli arvostelun jättänyt henkilö on ostanut todennetusti kyseisen tuotteen.
-
Vahvistettu suosittelija - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla. Arvostelijan sähköpostiosoite on vahvistettu, jotta on voitu varmistua siitä, että arvostelun on jättänyt oikea henkilö. Suomalainen.com ei kuitenkaan ole vahvistanut, että kyseinen henkilö on ostanut tuotteen.
- Ei tekstiä nimimerkin jälkeen - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla, mutta arvostelun jättäjän sähköpostiosoitetta ei ole vahvistettu.
Tuotearvostelussa pakollisia tietoja ovat tuotteen pistemäärä (tähdet), otsikko sekä arvosteluteksti. Jos jätät arvostelun sinulle lähetetyn sähköpostilinkin kautta, arvostelu julkaistaan käyttämällä etunimeäsi sekä sukunimen ensimmäistä kirjainta.
Jos jätät arvostelun sivustollamme, voit käyttää arvostelussa myös nimimerkkiä. Arvostelun jättämisen yhteydessä sinulta kysytään sähköpostiosoitetta, jonka avulla vahvistamme, että arvostelun on lähettänyt oikea henkilö, eikä esimerkiksi robotti. Tuotearvostelujen palveluntarjoajana toimii Yotpo. Katso Yotpon tietosuojaseloste.
Arvostelut julkaistaan tuotteen kohdalla automaattisesti ja ne tulevat esiin viiveellä. Suomalainen.com pidättää kuitenkin oikeuden poistaa kommentit, jotka sisältävät epäasiallista, herjaavaa tai halventavaa kieltä, vihapuhetta tai ovat muuten hyvän tavan vastaisia, tai joissa markkinoidaan muiden toimijoiden sivustoja tai tuotteita.
Jättämällä arvostelun annat Suomalaiselle Kirjakaupalle oikeuden käyttää kyseisiä arvosteluja omassa markkinoinnissaan (sekä painettu että digitaalinen) ilman erillistä korvausta. Arvosteluja käytetään myös analysointiin ja markkinoinnin kehittämiseen.
Tuotearvostelun jättäneiden kesken arvotaan säännöllisin väliajoin tuotepalkintoja. Tutustu arvonnan sääntöihin täällä.
Mikäli haluat poistaa jättämäsi tuotearvostelun verkkokaupastamme, pyyntö tästä tulee ohjata asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Tuotearvostelut eivät ole tarkoitettu asiakasreklamaatioiden tai tilauskyselyjen tekemiseen. Reklamaatiotapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Jättämällä arvostelun suomalainen.com -verkkokauppaan hyväksyt yllämainitut käytännöt ja ehdot.
Lue lisää tuotearvosteluista.