"Olin minäkin kerran Molotoffi…"
Rajakarjalaisen suvun historia 1600-luvulta 2020-luvulle
”Olin minäkin kerran Molotoffi...” - Rajakarjalaisen suvun historia 1600-luvulta 2020-luvulle kertoo Hyrsylän mutkassa eläneen Löllön suvun vaiheista metsien ja soiden eristämällä Karjalan kolkalla.
Suku sai talvisodassa näkyvän aseman, kun Matti Lampivuo valittiin Terijoen hallituksen Hy... Lue lisää
”Olin minäkin kerran Molotoffi...” - Rajakarjalaisen suvun historia 1600-luvulta 2020-luvulle kertoo Hyrsylän mutkassa eläneen Löllön suvun vaiheista metsien ja soiden eristämällä Karjalan kolkalla.
Suku sai talvisodassa näkyvän aseman, kun Matti Lampivuo valittiin Terijoen hallituksen Hy... Lue lisää
”Olin minäkin kerran Molotoffi...” - Rajakarjalaisen suvun historia 1600-luvulta 2020-luvulle kertoo Hyrsylän mutkassa eläneen Löllön suvun vaiheista metsien ja soiden eristämällä Karjalan kolkalla.
Suku sai talvisodassa näkyvän aseman, kun Matti Lampivuo valittiin Terijoen hallituksen Hyrsylän kyläkomitean johtajaksi. Hyrsylän mutka muodosti Suomen itsenäistymiseen saakka ”pienoistalousalueen”, jossa elämä oli ylirajaista: käytiin töissä Venäjän puolella, kirkollinen elämä oli yhteistä rajantakaisten venäläisten kylien kanssa, aviopuolisoita haettiin Venäjän puolen rajakylistä tai avioiduttiin niihin. Rajakarjalainen rahvas eli kaskeamalla, tukkien uitolla, hiilen poltolla, rautamalmin rahtaamisella Pietariin ja Petroskoihin ja muilla sivuansioilla. Talousmuoto ylläpiti suurperheasumista ja työnjakoa, jossa naiset tekivät kotitalouden työt ja miehet erilaisia sivuansioita yleensä Venäjän puolella.
Rajan sulkeutuminen kesällä 1918 lopetti Hyrsylän mutkalle ominaisen elämäntavan. Heimosota- sekä Neuvosto-Venäjän sisällissotavuodet 1918-1922 merkitsivät asukkaille monia kriisejä, kuten bolshevikkien ryöstöretkiä ja pakolaisten tuloa kyliin. Vakoilutoiminta, salakuljetus, rajaloikkarit ja kyläläisten sieppaukset estivät rajalla asuneiden paluun rauhanomaiseen elämään 1930-luvun alkupuolelle saakka. Hyrsylän kylää alettiin kutsua ”Suomen Ukrainaksi” 1930-luvun jälkipuoliskolla, kun kylän laajat suoalueet saatiin viljelykseen. Viljaa ja heinää alettiin viedä muualle Karjalaan. Vuonna 1937 Ignoilan Suojoen Jukakoskeen rakennettu suuri vesivoimala oli toinen esimerkki nykyajan tulosta alueelle. Kaikki muuttui kuitenkin 30. marraskuuta 1939. Talvisota oli Hyrsylän mutkan asukkaille erityisen vaikeaa aikaa. Yli 900 asukasta jäi puna-armeijan vangiksi. Väestö menetti kotinsa ja omaisuutensa, ja vaikka osa pakolaisista palasi kotiseudulleen jatkosodan aikana, kertaalleen jo luovutetusta alueesta jouduttiin luopumaan uudestaan.
Miten Lampivuon suku selvisi evakkovaiheista, miten heistä tuli juukalaisia ja valtimolaisia ja miten asutustiloilta kuljettiin nykyisyyteen? Kirjassa asutustiloilla syntyneet Matti Lampivuon jälkeläiset kertovat henkilökohtaisesti, mikä on ollut asutustilalla asumisen ja mummolan merkitys kasvuikäiskokemuksena.
Suku sai talvisodassa näkyvän aseman, kun Matti Lampivuo valittiin Terijoen hallituksen Hyrsylän kyläkomitean johtajaksi. Hyrsylän mutka muodosti Suomen itsenäistymiseen saakka ”pienoistalousalueen”, jossa elämä oli ylirajaista: käytiin töissä Venäjän puolella, kirkollinen elämä oli yhteistä rajantakaisten venäläisten kylien kanssa, aviopuolisoita haettiin Venäjän puolen rajakylistä tai avioiduttiin niihin. Rajakarjalainen rahvas eli kaskeamalla, tukkien uitolla, hiilen poltolla, rautamalmin rahtaamisella Pietariin ja Petroskoihin ja muilla sivuansioilla. Talousmuoto ylläpiti suurperheasumista ja työnjakoa, jossa naiset tekivät kotitalouden työt ja miehet erilaisia sivuansioita yleensä Venäjän puolella.
Rajan sulkeutuminen kesällä 1918 lopetti Hyrsylän mutkalle ominaisen elämäntavan. Heimosota- sekä Neuvosto-Venäjän sisällissotavuodet 1918-1922 merkitsivät asukkaille monia kriisejä, kuten bolshevikkien ryöstöretkiä ja pakolaisten tuloa kyliin. Vakoilutoiminta, salakuljetus, rajaloikkarit ja kyläläisten sieppaukset estivät rajalla asuneiden paluun rauhanomaiseen elämään 1930-luvun alkupuolelle saakka. Hyrsylän kylää alettiin kutsua ”Suomen Ukrainaksi” 1930-luvun jälkipuoliskolla, kun kylän laajat suoalueet saatiin viljelykseen. Viljaa ja heinää alettiin viedä muualle Karjalaan. Vuonna 1937 Ignoilan Suojoen Jukakoskeen rakennettu suuri vesivoimala oli toinen esimerkki nykyajan tulosta alueelle. Kaikki muuttui kuitenkin 30. marraskuuta 1939. Talvisota oli Hyrsylän mutkan asukkaille erityisen vaikeaa aikaa. Yli 900 asukasta jäi puna-armeijan vangiksi. Väestö menetti kotinsa ja omaisuutensa, ja vaikka osa pakolaisista palasi kotiseudulleen jatkosodan aikana, kertaalleen jo luovutetusta alueesta jouduttiin luopumaan uudestaan.
Miten Lampivuon suku selvisi evakkovaiheista, miten heistä tuli juukalaisia ja valtimolaisia ja miten asutustiloilta kuljettiin nykyisyyteen? Kirjassa asutustiloilla syntyneet Matti Lampivuon jälkeläiset kertovat henkilökohtaisesti, mikä on ollut asutustilalla asumisen ja mummolan merkitys kasvuikäiskokemuksena.
- Kustantaja / Valmistaja Tapio Hämynen
- ISBN 9789529492176
- Tuotekoodi 9789529492176
- Alanimike Rajakarjalaisen suvun historia 1600-luvulta 2020-luvulle
- Toimittanut Tapio Hämynen
- Kieli Suomi
- Thema-luokitus Sukuhistoria, sukututkimus
- Vuosi 2024
- Tuoteryhmä Elämäkerrat, muistelmat
- Tuotepääryhmä Tietokirjat
- Tuotelinja Kirjat
- Sivumäärä 384
- Avainsanat historia; henkilöhistoria; ortodoksisuus; identiteetti; Talvisota; siirtoväki; karjalaiset; karjalaisuus; Karjala; suvut; puna-armeija; Juuka; Valtimo; Suojärvi; Evakot; paikallishistoria (historia); Ortodoksit; asutustilat; Identiteetti; Hyrsylä; Siviilisotavangit; Suuret ikäluokat
- Kirjastoluokka 99.3
- Pituus (mm) 250
- Leveys (mm) 168
- Korkeus (mm) 30
- Paino (g) 1190
- Tuotemuoto Kovakantinen
Tämä tuote kuuluu tuoteryhmiin
Lue lisää tuotearvosteluista
Tuotearvostelut Suomalainen.comissa
Tutustu tuotearvostelujen käytäntöihin ja ehtoihin ennen kuin jätät arvostelun.
Suomalainen.com -verkkokaupassa on mahdollista jättää tuotearvosteluja siellä myynnissä olevista tuotteista. Tuotearvosteluja voivat jättää sekä tuotetta Suomalaisesta Kirjakaupasta ostaneet asiakkaat että muut sivuston käyttäjät. Arvostelijan nimimerkin jälkeinen teksti kertoo, onko kyseessä vahvistettu ostaja vai muu asiakas/sivuston käyttäjä.
-
Vahvistettu ostaja - Kyseinen arvostelu on jätetty käyttämällä tuotteen ostajalle lähetettyä sähköpostilinkkiä. Kyseessä on siis vahvistettu ostaja eli arvostelun jättänyt henkilö on ostanut todennetusti kyseisen tuotteen.
-
Vahvistettu suosittelija - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla. Arvostelijan sähköpostiosoite on vahvistettu, jotta on voitu varmistua siitä, että arvostelun on jättänyt oikea henkilö. Suomalainen.com ei kuitenkaan ole vahvistanut, että kyseinen henkilö on ostanut tuotteen.
- Ei tekstiä nimimerkin jälkeen - Kyseinen arvostelu on jätetty suomalainen.com -verkkosivustolla, mutta arvostelun jättäjän sähköpostiosoitetta ei ole vahvistettu.
Tuotearvostelussa pakollisia tietoja ovat tuotteen pistemäärä (tähdet), otsikko sekä arvosteluteksti. Jos jätät arvostelun sinulle lähetetyn sähköpostilinkin kautta, arvostelu julkaistaan käyttämällä etunimeäsi sekä sukunimen ensimmäistä kirjainta.
Jos jätät arvostelun sivustollamme, voit käyttää arvostelussa myös nimimerkkiä. Arvostelun jättämisen yhteydessä sinulta kysytään sähköpostiosoitetta, jonka avulla vahvistamme, että arvostelun on lähettänyt oikea henkilö, eikä esimerkiksi robotti. Tuotearvostelujen palveluntarjoajana toimii Yotpo. Katso Yotpon tietosuojaseloste.
Arvostelut julkaistaan tuotteen kohdalla automaattisesti ja ne tulevat esiin viiveellä. Suomalainen.com pidättää kuitenkin oikeuden poistaa kommentit, jotka sisältävät epäasiallista, herjaavaa tai halventavaa kieltä, vihapuhetta tai ovat muuten hyvän tavan vastaisia, tai joissa markkinoidaan muiden toimijoiden sivustoja tai tuotteita.
Jättämällä arvostelun annat Suomalaiselle Kirjakaupalle oikeuden käyttää kyseisiä arvosteluja omassa markkinoinnissaan (sekä painettu että digitaalinen) ilman erillistä korvausta. Arvosteluja käytetään myös analysointiin ja markkinoinnin kehittämiseen.
Tuotearvostelun jättäneiden kesken arvotaan säännöllisin väliajoin tuotepalkintoja. Tutustu arvonnan sääntöihin täällä.
Mikäli haluat poistaa jättämäsi tuotearvostelun verkkokaupastamme, pyyntö tästä tulee ohjata asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Tuotearvostelut eivät ole tarkoitettu asiakasreklamaatioiden tai tilauskyselyjen tekemiseen. Reklamaatiotapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@suomalainen.com.
Jättämällä arvostelun suomalainen.com -verkkokauppaan hyväksyt yllämainitut käytännöt ja ehdot.
Lue lisää tuotearvosteluista.